Pienoismalli TYKKISLUUPPI Ehrensvärd-seuran kokoelmista

Tykkisluupissa mastot voitiin laskea alas, ja osa aluksen kokasta voitiin poistaa. Näin saatiin parempi ampumakenttä. Tykit kohdistettiin airojen ja peräsimen avulla. Joissakin malleissa raskaammat tykit voitiin siirtää aluksen pohjalle. Näin alus oli merikelpoisempi. Soutamalla sluupin nopeus oli noin 2,5 solmua.

Ensimmäisillä tykkisluupeilla ei ollut kansirakennetta eikä miehistöllä ollut tuulen- tai sateensuojaa. 1800-luvulta lähtien esiintyi myös kannellisia sluuppeja. Aluksella ei ollut majoitus- tai ruokailutiloja, vaan miehistö valmisti ruokansa maissa ja majoittui telttoihin. Aluksilla ei ollut nimiä vaan numerot. Talvisäilytys oli helppoa, vedettiin vaan maihin. Tykkisluupeista tuli tärkeä laivaston osa, ne osallistuivat mm. Ruotsinsalmen taisteluun.

Tykkisluuppi rakennettu: 1780-
Pituus: n. 17, 2 metriä
Leveys: n. 4,1 metriä
Syväys: 75 senttimetriä
Miehistö: 55 miestä
Airoparit: 10–15 paria, 2 miestä airossa
Aseistus: 18 naulan tykki, 2 kpl. Lähitaisteluita varten saattoi olla jopa 4 nikhakaa.  Myöhemmissä sluupeissa oli jopa 24 naulan tykki

 

Näytöllä video Suomenlinnan vesillä tehtävistä tykkisluuppipurjehduksista

Tykkisluuppi Diana valmistui vuonna 2013, ja se perustuu laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapmanin laatimiin piirustuksiin. Alus on rakennettu perinteisiä rakennusmateriaaleja ja rakennusmenetelmiä käyttäen Suomenlinnan telakalla. Airojen ja purjeiden lisäksi siinä on kuitenkin myös moottori. Projektin toteuttivat Ehrensvärd-seura ry ja Viaporin Telakkasäätiö. Videossa Armeijan laivaston univormuihin pukeutuneet osallistujat soutavat ja ampuvat Suomenlinnan vesillä. Tykkisluuppi Diana tekee kesäisin yleisöpurjehduksia.

Tykkisluupin piirustukset.